Lohi- Salmo salar

Lohensoutajat Tornionjoella
Naamisuvanto - Tornionjoen hienompia suvantoja lohestajalle...

Lohi - kalojen kuningas

Lohi on kalojen kuningas. Lohta tullaan ensisijaisesti Tornionjoelle kalastamaan – etenkin taimenen rauhoittamisen jälkeen. Euroopassa on ainoastaan yksi lohilaji Atlantin lohi, Salmo salar. Lohi on vaelluskala. Tornionjoen latvoilla syntyneet lohet vaeltavat jopa 2000 km:n matkan. Merilohi syntyy makeassa vedessä, vaeltaa kasvamaan meren suolaiseen veteen ja palaa syntymäjokeensa lisääntymään. Järvilohi elää sen sijaan koko elämänsä makeassa vedessä. Järvilohi syntyy ja lisääntyy järviin laskevissa joissa ja vaeltaa järvissä. Lohien on tunnettu uskollisuudestaan syntymäjoelle. Lohi on ollut ihmiselle tärkeä saalis jo kivikaudelta alkaen. Nykyään lohi on varattu muualla maailmassa vain urheilukalastukseen, koska lohen meripyynti pääsääntöisesti on kielletty – Itämeri on tästä poikkeus. Lohen alamitta on 60 cm.

Tornion- ja Simojoessa ainoat luonnonvaraiset Itämeren lohikannat

Lohen kaksi ekologista muotoa ovat meri- ja järvilohi. Euroopassa lohen luontainen levinneisyys kattaa Itämereen, Barentsinmereen, Norjanmereen, Pohjanmereen sekä Euroopan Atlantin rannikolle laskevat joet ja merialueet Espanjaan ja Portugalin pohjoisosassa olevaan Minojokeen asti. Myös Brittein saarilla ja Islannin joissa elää lohia. Järvilohia esiintyy joissakin Norjan, Ruotsin ja Venäjän sisävesissä ja Suomessa Vuoksen vesistössä. Itämeren lohesta on Tornionjoessa ja Simojoessa jäljellä alkuperäinen luonnonvaraisesti lisääntyvä kanta. Luonnonvaraista lohta on Suomessa myös Barentsinmereen laskevissa Tenojoessa ja Näätämöjoessa. Esimerkiksi Kymijokeen on lohen luonnonvaraista elinkiertoa pyritty palauttamaan.

Atlantic salmon
Father, daughter and salmon 8 kg. Catched together
Salmo salar (binomial name), lohi (Finnish), lax (Swedish)
Kalastuskausi1.6.-31.8
Alamitta60 cm
Tyypillinen1,2 - 10 kg
Vonkale10 - 15 kg
Elämäsi kala15 - 21 kg
Suomen isoin27,4 kg, loukku
Keskikoko Pellossa7,6 kg
91 cm
Isoin Pellossa21,0 kg
Scientific classification
ClassActinopterygii
OrderSalmoniformes
FamilySalmonidae
GenusSalmo
SpeciesSalmo salar

Lohi - hopeakylkinen voimanpesä

Lohen kyljet ovat hopeiset, selkä tummankarmaa ja vatsasta valkoinen kasvuvaiheen aikana. Lohen kylkiviivan yläpuolella oleva pilkutus on myös sille tunnusomaista. Kudun lähestyessä lohen hopea tummuu ja pilkutus lisääntyy. Kojamon vatsa saattaa punertua ja alaleukaan kasvaa uroksen tunnusmerkki; koukku.

Lohen ja taimenen erot

Lohen ja taimenen erottaminen saattaa olla vaikeaa. Lohi on taimenta solakampi. Lohen ja taimenen erottaminen perustuu kokonaisuuteen seuraavien piirteiden mukaan:

  1. lohen pyrstöntyvi on taimenen vastaavaa ohuempi (lohea voi roikottaa pyrstöstä, taimenta ei)
  2. lohen pyrstöevässä on myös selkeämpi lovi kuin taimenella
  3. lohen pää on pienempi ja teräväkärkisempi kuin taimenella
  4. lohen suupielet eivät yllä silmän taakse
  5. lohen kyljissä olevat pilkut eivät yleensä yllä kylkiviivan alapuolelle kuten taimenella
  6. lohella on suuremmat suomut, minkä takia lohen kylkiviivan ja rasvaevän väliin jää 11-15, tavallisesti 12-14 suomua
  7. taimenella suomuja kylkiviivan ja rasvaevän väliin jää 14-19, tavallisesti 16

Lohen nousu ja kutu

Lohi kuteen myöhään syksyllä synnyin jokensa virtapaikkojen matalille sorapohjille. Parhaiden kutupaikkojen valloitus alkaa kevättulvan aikaan, jolloin lohen nousu alkaa. Lohen nousu jatkuu kesän lopulle asti. Nousun huippu ajoittuu usein kesäkuulle. Kalastajan kannalta on mielenkiintoista, että nousulohi ei syö mitään makeassa vedessä. Lohi iskee silti vieheisiin ja perhoihin, mutta syytä ei tiedetä.

Marjakset valitsevat parhaat kutupaikat. Kutukuoppa kaivetaan lyömällä pyrstöllä pohjaan. Kutukuoppa on toista metriä pitkä ja parikymmentä senttiä syvä. Ollessaan valmis Marjas kutsuu kojamon kutuun. Mäti peitetään lopuksi soralla. Marjas ja kojamo kutevat aina useaan eri paikkaan. Kuteminen kuluttaa lohen voimat kokonaan. Suurin osa lohista kuolee talven aikana menetettyään painostaan kolmanneksen. Osa palaa mereen syksyllä. Osa lohista toipuu onnistuneesti talvikkona joessa ja palaa keväällä mereen. Mereen takaisin selvinneet voivat palata kutemaan uudestaan syntymäjokeensa.

Itämeren lohen kasvu jokivaiheen aikana

Lohen jokipoikasten ravinto muodostuvat ensimmäisenä kesänä eläinplanktonista, pienistä hyönteisistä sekä pohjaeläimistä. Poikaset syövät kasvettuaan suurempia hyönteistoukkia ja aikuisia vesihyönteisiä, jotka usein ovat virran kuljettamia. Pohjoisen kylmissä vesissä lohi kasvaa joessa jopa 5-6 vuotta. Lopulta ankarasti reviiriään puolustavat lohenpoikaset ovat valmiit siirtymään mereen. Reviirikalat muuttuvat luonteeltaan ja muodoltaan, lohenpoikaset kerääntyvät parviksi. Lohta kutsutaan tässä vaiheessa smoltiksi. Smoltti alkaa saada aikuisen lohen ulkomuodon. Smoltit vaeltavat mereen öisin kevättulvan aikana.


Itämeren lohen kasvu jokivaiheen aikana
2. jokivuosi pituus 11 cm
3. jokivuosi pituus 14 cm
4. jokivuosi pituus 16 cm
5. jokivuosi pituus 19 cm

Itämeren lohen kasvu vaelluksen aikana

Lohi on aikuisena nopeimmin kasvava kalamme. Vaelluksen alussa nuoret lohet syövät aluksi pintahyönteisiä ja vesiselkärangattomia, mutta noin 25 sentin koosta alkaen enimmäkseen kalaa. Itämeressä lohen tärkeintä ravintoa ovat silakka ja kilohaili. Kojamot palaavat kudulle 5-10:n vuoden ikäisinä, josta jokipoikasina ne ovat eläneet 1-6 vuotta. Lohet painavat 2-20 kg iästä riippuen. Marjakset kehittyvät sukukypsiksi meressä 2-5 vuodessa. Saalislohien keskikoko Pellossa on noin 7,6 kg


Itämeren lohen kasvu vaelluksen aikana
1. merivuosi paino 1-3 kg
2. merivuosi paino 3-7 kg
3. merivuosi paino 7-13 kg
4. merivuosi paino 15–20 kg
5. merivuosi paino yli 20 kg

Itämeren lohen suojelu

Itämeren lohen suojelu näyttää tuottavan tulosta. Rysä- ja ajoverkkokalastusta on onnistuttu vähentämään, minkä takia vapaa-ajankalastajien saaliit ovat kasvaneet. Itämeri on kuitenkin edelleen ainoita alueita maailmassa, jossa lohen merikalastus on edelleen sallittua. Pyytämisen jälkeen vapautettujen lohien määrä on myös Suomessa viime vuosina kasvanut pikku hiljaa. Suomessa Itämeressä on aiemmin ollut 18 lohijokea, joista ainoastaan Tornionjoessa ja Simojoessa on enää jäljellä alkuperäinen luonnonvarainen kanta. Ihmisten vaikutuksesta syntyneet ympäristömuutokset ovat heikentäneet lohen elinmahdollisuuksia. M-74-oireyhtymä on myös vähentänyt poikastuotantoa, koska sen seurauksena mädistä kuoriutuvat poikaset kuolevat ruskuaispussivaiheessa. Toivottavasti lohen suojelutoimenpiteet muuttavat kehityksen suunnan pysyvästi. Itämeren mailla on työtä vielä paljon tehtävänä.


Lisätietoja:
Hannu Lehtonen: Iso kalakirja - Ahvenesta vimpaan. WSOY, 2003. ISBN 951-0-28134-4
Lohi, www.rktl.fi, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.

"Ainakin yhtenä viikonpäivänä on ruuaksi tarjottava muuta kuin lohta."

- piikojen ja renkien pestin ehto Tornionjokilaaksossa ennen vanhaa