Yritystoimintaan osallistuu koko perhe

Uusitalot
Petri, Samuli, Santeri ja Saku ovat kaikki kokeneita kalamiehiä

Petri ja Taina

Minä, Petri, olen ajanut ammatikseni autoja siitä asti, kun sain kortin -maansiirtoautoista taksiin. Isäni oli kuorma-autoilija, joten autot tuli tutuksi pienestä asti. Lukiota yritin käydä 3 vuotta, mutta jätin kesken; veri veti ratin taakse.

Vuonna -95 tuli mahdollisuus hakea kylälle taksilupaa; minä hain ja sain luvan. Vuoden verran pidettiin kumpaakin autoa, mutta maansiirtopuolen heikon kannattavuuden takia myimme sorakaluston pois. Ja näin minusta tuli taksiautoilija.

Maanviljelyä on harjoitettu aina meidän tilalla. Karjaa ei ole enää ollut -83 vuoden jälkeen. Kuivaaheinää on tehty tämän jälkeen myyntiin. Paikallisille maanviljelijöille ja poromiehille menee suurin osa. Kalojen kasvatus on meille tuttua puuhaa. Meillä on kalankasvatusaltaat, jossa on kasvatettu kirjolohia -92 vuoteen asti. Sen jälkeen altaat ovat olleet vuokralla. Kasvatuslupamme on 5000 kg ja on harvoja voimassa olevia lupia Tornionjoen vesistöalueella.

Yrittäjäksi alkaminen on oikeastaan tällä hetkellä ainoita mahdollisuuksia työllistää itsensä täällä. Vapaat työpaikat ovat kiven takana. Yrittäminen täällä vaati monipuolisuutta. Pitää pystyä toimimaan monella alalla. Tällöin ei ole niin riippuvainen yhdestä hommasta. Itse ole elänyt sen opin mukaan. Tuntuu kyllä joskus siltä, että on tullut liikaa kerättyä töitä itselle, mutta yrittäminenhän on sellaista.

Olen asunut aina Naamijoella ja enkä varmaankaan osaisi muualla asua. Oma rauha ja läheisyys luontoon ovat tämän paikan valtteja. Naamijokihan ei ole kaukana oikeastaan mistään - puolitoista tuntia ja olet Rovaniemen lentokentällä ja sieltähän pääsee minne vaan. Viikko, kaksi kyllä menettelee kaupungissa, mutta sen ei pitempään. Harrastuksiin kuulu hiihto, lentopallo ja sulkapallo.

Uusitalot
Samuli ja Santeri sekä Kojamon kiusaksen lohi.

Taina on kotoisin melkein naapurista, Pellon Havelanpäästä. Taina on koulutukseltaan Ylioppilasmerkonomi. Työpaikkoina on ollut Rovaniemen postipankki ja tällä hetkellä Tornionlaakson verotoimisto. Vapaa-aika kuluu sitten tässä meidän omissa hommissa. Harrastuksiin kuulu hiihto, kävely ja ompelu ja yleensä ulkona liikkuminen.

Samuli, Santeri ja Saku

Vilkkaat ja seuralliset poikamme pitävät huolen, että vipinää riittää talossa. Samuli, Santeri ja Saku kyllä pitävät pintansa, ettei meillä ole vapaa-ajan ongelmia.

Isommat pojat ovat innokkaita kalastajia ja saalista on tullut. Sakukin veljet saavat varmasti pian seuraa kalalle. Samuli oli vapamiehenä ja Santeri perämiehenä, kun saatin 5 kg taimen 2000 kesällä. Ja nuorenahan se vitsa on väännettävä, sillä Samuli oli vasta 4 vuotias, kun sai minun matkassa ensimmäisen lohen ( 8 kg). Talvella hiihto ja laskettelu on poikien mielipuuhaa.

Samulia kiinnostavat koneet. Samuli tekee mielellään kaikki konetyöt. Samulia kiinnostaa maataloustyöt yleensäkin. Samuli oli vapamiehenä, kun saimme 15,7 kg:n lohen.

Santeri on innokas soutuopas, jonka pakista löytyy vieraille vaikka itse tehtyjä vaappuja. Santeri on opetellut vaapunteon taidot Simo-äijjältä.

Saku on nuori mies, jota kiinnostaa autot ja traktorit. Ensimmäiset hiihtokisat on jo käyty. Veljet ovat saaneet Sakusta ahkeran kaverin joelle.

Petrin ja Tainan vanhemmat

Kummankin vanhemmat ovat antaneet merkittävän sekä fyysisen ja henkisen panoksen yritykseemme. Nyt uusi sukupolvi on joutunut ottamaan vastuun, mutta vanhempiemme apu on ollut täysin korvaamaton.

Vanhempani asuivat 100 m päässä meidän talosta Vanhempani tunnettiin mummona ja pappana. Väinö-pappa eli 78-vuotiaaksi ja Petrin äiti Eila-mummo eli 80 - vuotiaaksi.

Tainan äiti, Maijja (-37) on tuttu näky myös pihapiirissä. Taina isä Simo eli 77 - vuotiaaksi ja oli tunnettu lohimies ja himokalastaja ympäri vuoden. Tainan vanhemmat tunnetaan äijjänä ja ämminä.

Uusitalot
Långin talo on nähnyt joppauksen läheltä.

Långin talon historia

Kaarlo Ilmari Lång ja Maijja Lång saapuivat 1935 Naamijokisuuhun vaiherikkaiden elämätilanteiden jälkeen. Ensimmäinen talo rakennettiin samalle paikalle kuin nykyinenkin. Naamijokisuun keskeisellä sijainnilla on ollut perinteisesti vilkasliikenteinen paikka. Uitto, tervanpoltto ja metsätyöt ovat työllistäneet väestöä.

Kaupan teko on Ilmarilla ja Maijjalla ollut veressä alusta asti. Kauppaa alettiin pitämään talossa saman tien. Sota muutti jokivartta rajusti. Saksalaiset polttivat melkein kaikki rakennukset. Vain jänkkä lato jäi ehjänä, missä jatkettiin kaupanpitoa.

Nykyinen talo rakennettiin entisen paikalle entistä ehompana. Posti ja puhelinkeskus tulivat kaupan yhteyteen. Jälleenrakentaminen ja rajakauppa loivat mahdollisuuksia yrittämiseen monella muotoa. Ruotsin rajanläheisyys vaikutti kaupankäyntiin suuresti koko jokivarressa. Joppaus oli siihen aikaan huudossa. Valuuttakurssien heilahtelu vaikutti kaupankäyntiin erittäin myönteisesti. Kauppaa tehtiin monenmoista; hevoskaupasta traktorikauppaan. Långin talossa on moni kulkija saanut leposijan. Työmiehet sekä herrat ovat vuokranneet huoneita pitemmäksikin aikaa. Vipinää on riittänyt talossa alusta asti.

Kauppa kävi hyvin rajanpinnassa ja kukoisti 50- ja 60- luvun puoliväliin asti, jolloin alkoi muuttoliike Ruotsiin. Kauppa toimi äitini ylläpitämänä 70-luvun loppuun asti, jolloin se lopetettiin. Jäljelle jäi vain Posti, joka sekin loppui 91- vuonna. Viime vuosien kesät ovat äitini mielestä tuoneet vanhat hyvät ajat mieleen. Porukkaa ja veneitä on liikkeellä joella kuin ennen vanhaan.

Mottomme:

"Me lupaamme kaikin tavoin auttaa Sinua onnistumaan, mitä ikinä täältä toivot kotiisi muistoissasi vievän."

Petri and Taina Uusitalo