Kuva: Heikki Ekonoja heittää perhoa. Heikki toimii myös kalaoppaana. Hänet tunnetaan armoitettuna tarinankertojana.
| Heittokalastuksesta: |
| • |
Hyviä paikkoja: Jarhoisen kosken alapuoli, Kosioniva, Naamijoki ja muut sivujoet. |
| • |
Mukavan väljät rannat |
| • |
Perholla myös siikaa ja harjusta |
| • |
Opettele virtaavan veden niksit |
|
Perhokalastajia jo 100 000
Perhokalastus oli alkuvaiheessa ns eliitin harrastus. Koko kansan harrastukseksi perhokalastus levisi vasta 60-70 luvuilla. Nykyisin harrastajamäärä on n. 100.000. Perhokalastajat hakevat aktiivisesti hyviä kohteita ja sellaisen löytyessään ovat sille uskollisia. Perhokalastajat ovat löytäneet myös Tornionlaakson kalavedet.
Perhokalastuksessa korostuu yhdessäolo
Perhokalastuksen liittyy vahvasti sosiaalinen yhdessäolo, johon liittyen pidetään erilaisia perhokalastuskursseja, seminaareja, perhotekokilpailuja jne. Perhokalastus on usein perheen kalastusmuoto. Perhokalastajalle riittää usein tietoisuus siitä, että saaliin saanti on mahdollista. Saalis ei ole välttämättömyys. Perhokalastuksen makuun pääsee ehkä helpoimmin liittymällä perhokerhoon.
Perhon voi myös heittää, soutaa tai käyttää lisävieheenä
Perhoa voit käyttää vieheenä kuitenkin myös muulla tavoin kuin heittäessäsi varsinaisilla perhokalastusvälineillä. Perhoa voidaan käyttää heittouistelussa heittopainoa käyttäen. Tällöin lyijypaino sijoitetaan noin 70 cm:ä perhon eteen. Perhoa voidaan myös soutaa tai sitä voidaan käyttää lisävieheenä lipan, vaapun, pilkin tai muun vieheen kanssa.
Kuva: Heikki Ekonojan sitomia perhoja.
|
|
|
|
"Ainakin yhtenä viikonpäivänä on ruuaksi tarjottava muuta kuin lohta."
- piikojen ja renkien pestin ehto Tornionjokilaaksossa ennen vanhaa
|
|
|
|
