Kuva: Naamisuvannolla, Honkasuvannolla ja Teikosuvannolla ei tarvitse rannassa jonottaa soutuvuoroa.
| Tornionjoki lyhyesti: |
| • | historiallisesti tärkeä kulkuväylä Lappiin |
| • | lohi nousee vapaasti 500 km:ä pitkään jokeen |
| • | merikalastus oli tuhota lohijoen, mutta lohikannan elpyminen alkoi 80-luvulla |
| • | saalisvarmaa harrin pyyntialuetta |
| • | hyvät mahdollisuudet talvikalastukseen |
|
Tornionjoki
- Euroopan suurin vapaana virtaava joki
Tornionjoki on monen mielestä tämän hetken paras lohijoki, jossa kokeneet ja aloittelevat kalastajat kohtaavat hyvässä hengessä.
Tornionjoki saa alkunsa Tornionjärvestä, joka sijaitsee Kiirunan kaupungista luoteeseen Ruotsin ja Norjan rajaseudulla. Tornionjärvi on noin 90 kilometriä pitkä ja paikoin hyvin syvä. Se saa vetensä ympärillä kohoavilta tuntureilta, joilla tapaa paikoin ikuista jäätä.
Tornionjokeen yhtyy sadoittain suurempia ja pienempiä jokia ja puroja. Suurimmat sivujoet ovat kokonaan Ruotsin puolella sijaitseva Lainionjoki ja Muonionjoki. Tornionjoen pääuoma kääntyy Lappean kylän kohdalla luoteeseen. Tässä Tornionjokeen yhtyy Muonionjoki, joka on Suomen ja Ruotsin rajajokena tästä pohjoiseen. Muonionjoki haarautuu Kaaresuvannon kylän pohjoispuolella Könkämäenoksi ja Lätäsenoksi. Raja noudattaa tästä eteenpäin Könkämäenoa, joka saa alkunsa Kilpisjärvestä. Lätäseno puolestaan kääntyy kohti koillista ja on kokonaan Suomen puolella. Sen alku on Suomen ja Norjan rajan läheisyydessä.
Tornionjoen pituutta voi laskea monella tavalla. Pisimmillään yhtenäinen jokireitti Tornionjoen suulta aina Lätäsenon latvoille on yli 500 kilometriä. Se on koko läntisen Euroopan suurin vapaana virtaava joki. Sitä ei ole padottu voimalaitoksille. Maisemat vaihtuvat vehmaasta viljelysmaisemasta ensin sankkojen rantametsien reunustamiin vaaramaisemiin ja lopulta aavaan, jylhään tunturimaisemaan.
Välillä joki virtaa pitkinä hiljaisina suvantoina, mutta yltyy tavan takaa hurjaksi koskeksi. Kovimpina koskina mainitaan Kukkolankoski, Matkakoski ja Vuennonkoski alajuoksulla. Ylempänä ovat mm. maineikkaat Köngänen, Tornionkoski, Äijäkoski, Pättikkäkoski ja monet monet muut.
Kalastus siirtyi joelta merelle
Pääosa lohisaaliista pyydettiin varhaisimpina aikoina joissa ja merien rannikoilla. Vähitellen lohenpyynti siirtyi kuitenkin merialueille. Enin osa Pohjanlahden joista valjastettiin sähköntuotantoon niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Näin lohen vaellus kutujoelleen estettiin. Merikalastuksessa menetelmät ja välineet kehittyivät nopeasti. Ratkaiseva muutos tapahtui, kun 1960-luvulta alkaen lohta alettiin pyytää merissä ajoverkoilla. Pyyntimenetelmien kehittyminen johti siihen, että jokialueille ei lohta enää riittänyt. Kiinnostusta pyyntiin olisi kuitenkin ollut nyt runsaasti ihmisten vapaa-ajan lisääntymisen myötä.
Taistelu lohen puolesta elvytti lohikannan
1980-luvulla herättiin vihdoin Tornionlaaksossa taistelemaan lohen puolesta. Kannettiin huolta luonnonlohikantojen säilymisen puolesta ja alettiin vaatia oikeudenmukaista osuutta lohisaaliista myös jokialueen kalastajille. Työ on tuottanut tulosta ja Tornionjoki tarjoaa jälleen ikimuistettavia kokemuksia lohenkalastajille.
Monipuoliset kalastusmahdollisuudet
Tornionjoki tunnetaan lohesta, muttei pidä unohtaa niitä kalastusnautintoja, joita harrin, siian ja monien muiden kalalajien narraaminen Pellon muista joista, puroista, lammista ja järvistä tarjoaa. Tornionjoen vesistö on esimerkiksi hyvää ja saalisvarmaa harjuksen pyyntialuetta. Sopiva kalastusmuoto löytyy lähes joka vuodenaikaan. Alkukesä soveltuu esimerkiksi erittäin hyvin taimenen pyyntiin ja loppukesä harjuksen ja tammukan pyyntiin. Talvella harrin pilkintä kutsuu kalastajaa.
Pellosta löytyy monia mahdollisuuksia aktiiviharrastajille, mutta myös aloittelijoiden on hyvä kalastaa täällä. Kalastajien välinen kannustava ilmapiiri, hyvät kalapaikat, luotettavat veneet ja saatavilla olevat hyvät kalaopaspalvelut takaavat myös ensikertalaiselle onnistuneet kokemukset.
| |
|
|
"Ainakin yhtenä viikonpäivänä on ruuaksi tarjottava muuta kuin lohta."
- piikojen ja renkien pestin ehto Tornionjokilaaksossa ennen vanhaa
|
[file:///C:/naamisuvanto/html/kalaan/kalaan_vinkit.htm] |
|
